Mänttä-Vilppulan kaupungissa ollaan tekemässä liikuntatoimen toimintasuunnitelmaa, joka liitetään osaksi kaupunkistrategiaa.
Toimintasuunnitelmalla pyritään tässä vaiheessa ennen kaikkea olemassaolevien toimintojen ja paikkojen turvaamiseen. Uusia toimintoja ei olla käynnistämässä, mutta uusista toimintamalleista otetaan mielellään ideoita vastaan.

Toimintasuunnitelma on käsitelty vapaa-aikalautakunnassa 18.5.2010 ja tomintasuunnitelmasta on kerrottu yleisölle liikuntaillassa 25.5.2010.
Heinä-elokuun vaihteessa toimintasuunnitelma menee lausunnoille urheiluseuroille ( päätös: vapaa-aikaltk 18.5.2010).

Tämän jälkeen vapaa-aikalautakunta ja tekninen lautakunta tulevat käsittelemään suunnitelman hyväksymisen toimintaohjeeksi.

Tutustu oheiseen toimintasuunnitelmaan.

Anna palautetta täällä

Liikuntastrategia 2010

Liikunta - Elämänmittainen projekti

Tavoitteena on laaja-alaisella yhteistyöllä tehdä liikunnasta elämänmittainen projekti. Liikunta- ja vapaa-aikamahdollisuudet ovat paikallinen vetovoimatekijä.

1. Liikuntatoimen asema ja tehtävä

Liikuntatoimen tehtävä on hoito- ja kunnossapitotyö tiiviissä yhteistyössä muun teknisen sektorin kanssa ja toiminnan organisointi muiden sidosryhmien kanssa.

Toiminnallinen painopiste on 3. sektorin tuottama liikuntapalvelu ja yhteistyö yksityisten palveluntarjojajien kanssa. Tapahtumissa seurat hoitavat sisällön, liikuntatoimen tehtävä on huolehtia paikkojen kunto, ja sellaisten välineiden saatavuus joita seuroilla/ harrastajilla ei ole mielekästä hankkia.

Avustusten piirissä olevilta nuorisotyötä tekeviltä seuroilta tullaan edellyttämään suunnitelmaa seuran sisäisistä pelisäännöistä. Tämän työn tekemiseen kannustetaan avustusten jaon yhteydessä. Lisäksi liikuntatoimen järjestelmän on kannustettava seuroja kouluttamaan ohjaajiaan.

Liikuntapaikoissa panostus on omaehtoisissa liikuntamahdollisuuksissa. Tällä tarkoitetaan sellaisia liikuntakohteita, jotka eivät ole suoranaisesti sidottu esim. tiettyihin vuoroihin.

Toiminnallisesti etusijalla ovat nuoret ja lapset. Lisäksi liikunta tarvitsee esikuvansa, tällä tarkoitetaan ns. kansallista tai kansainvälistä huippu-urheilua tai sitä lähellä olevaa toimintaa. Tämän toiminnan on oltava aidosti sitoutunutta ns. puhtaaseen urheiluun ja toiminnan on noudatettava urheilun eettisiä periaatteita. Yksilölajeissa on mahdollista päästä huipulle, samoin myös joissakin pienen budjetin joukkuelajeissa. Isomman talouspohjan vaativissa lajeissa on mahdollista päästä huipulle yksilö kerrallaan.

Toimijoita varten laaditaan mahdollisimman selkeät pelisäännöt. Tämä tarkoittaa esim. vuorojen jakoa, avustusten jakoa tms. asioita.

Päiväkoti-, koululiikunta tms. on nähtävä tapana herättää oikeanlaiset liikuntatottumukset ja kiinnostus omaan itseensä. Koululiikunnan on oltava virikkeellistä ja aikaansa seuraavaa. Lisäksi koululiikunnan ja urheiluseurojen yhteistyötä on syvennettävä monella tasolla ( asiantuntijuus, kerhot jne.). Mielenkiinto syntyy elämysten ja kokemusten kautta. Lisäksi liikuntatoimi pyrkii omalla toiminnallaan edistämään virallisten instanssien ja seurojen välistä yhteistyötä.

Seniori- ja erityisliikunnan osalta on kehitettävä yhteistyötä terveydenhoidon kanssa. Terveydenhoito keskittyy tänä päivänä sairaanhoitoon. Sairaanhoidon resurssia pystytään järkevällä suunnittelulla hyödyntämään yksilöiden itseohjautuvassa terveydenhuollossa, jossa liikunta on avainasemassa. Urheiluseuroilla on tässä kohdin myös löydettävissä uusi toimijoiden ja toiminnan lähde. Varsinkin päiväaikojen liikkumista pystytään toteuttamaan vertaisohjaajaperiaatteella. On vain löydettävä hivenen uusi kuvakulma siihen, kuin mitä on ns. perinteinen urheiluseuratoiminta.

Työikäisten ja opiskelijoiden liikuntaa ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia tuetaan parhaiten saatavuudella.

Liikunta vaatii jatkuvaa reaktiokykyä. Vv. 1980 - 2010 on osoittanut sen, että uusia lajeja ja liikuntamuotoja syntyy koko ajan. Samoin suomalaisten menestys maailmalla saattaa nostaa arvoon arvaamattomaan lajeja, joiden olemassaoloa suuri yleisö tuskin aiemmin on edes havainnut. Myös lajien nousu saattaa olla, ja useimmiten onkin, yhden - kahden dynamona toimivan yksilön voimannäyte. Tähän tilanteeseen saatetaan joutua ja/ tai päästä nopeastikin esim. asuinpaikkakunnan muuttamisen, teveydellisten syiden tms. liikuntaan nähden toisarvoisten vaikuttimien ja/ tai asioiden kautta. Tämä voi toki toimia myös käänteisesti lamauttavanakin asiana. Näihin asioihin on kyettävä järkevästi reagoimaan riittävällä resurssilla. Liikunnan ja vapaa-ajan mahdollisuuksien hyödyntäminen on isossa mittakaavassa alueen yksi elinehto.

Viihtyminen tarkoittaa sitä, että työ ja vapaa-aika ovat kunnossa. Liikunta ja vapaa-aika ovat asioita, joilla voidaan luoda kokonaan uudenlainen kulttuuri päätöksentekoon: viihtymispolitiikka.

Kaupungin sisäisessä organisaatiossa liikuntatoimi on tekninen tukipalvelun tuottaja. Liikuntatoimen kustannuspaikalla näkyvät ainoastaan liikunnallisin perustein syntyneet kulut. Jos peruste on jokin muu kuin varsinainen liikunta ( sosiaalinen, koulutuksellinen, TyKy tms.), on syntyneelle laskulle tai kustannukselle löydettävä kustannuspaikka siitä organisaatiosta, jonka tarpeesta tilaus on tehty.

Samoin ns. asiakkaille maksuttomista tai subventoiduista palveluista päätökset tekee aina se kaupunkiorganisaation osa, jonka hallintossäännön mukaisesta toimivalta-asiasta on kyse. Tällöin liikuntatoimi automaattisesti laskuttaa ao. toimijaorganisaatiota sisäisellä laskulla.

2. Liikuntatoimen henkilöstö

Ylläpidettävät palvelut on suhteutettava ja sopeutettava olemassa olevan henkilöstön määrään. Kuntaliitos-sopimuksen mukaisesti näköpiirissä ei ole mahdollisuutta lisätä väkeä suorittavassa portaassa.

Lähivuosien eläköityminen ( vv. 2011 - 2015 eläköityy kuusi henkilöä kymmenestä tällä hetkellä vakituisessa työsuhteessa olevasta. Vakituisista työntekijöistä yhdeksän on teknisen toimen alaisuudessa ja yksi vapaa-aikatoimen alaisuudessa.). Pohjaslahden osalta toiminta pyörii 1.1.2010 käyttöön otetun sopimuksen myötä yhteistyössä kyläyhdistys Puhurin kanssa. Kolhon taajamassa hoitotyöhön osallistuu laitosmies (25 % panoksella kokonaistyöajastaan). Ns. kansliapalveluita ei ole tässä yhteydessä laskettu.

Laitoksista uimahallin toimintaa säätelee hallin pitäjälle viranomaisen määritettämät vastuut ja velvoitteet. Nykyinen vahvuus on hallin osalta ehdoton minimi. Tekniikka vaatii yhden täysipäiväisen henkilön työpanoksen. Uinninvalvonta toimii kahdessa vuorossa. Hallin osalta on järkevää pitää vuosittain huolto- ja remonttisulku, ja tälle ajankohdalle tullaan edelleen keskittämään henkilökunnan vuosilomat. Uimahallilla on laitosmies ja kaksi uinninvalvojaa, jotka on sidottava täysin ao. laitokseen. Lisäksi yksi liikuntapaikkahoitajista toimii laitosmiehen varamiehenä.

Liikuntatoimen osalta on syytä tehdä henkilöstösuunnitelma, jossa 1. huomioidaan mahdollisuus rekrytoida uusia henkilöitä eläköityvien tilalle, 2. huomioidaan mahdollisuudet toteuttaa/ organisoida tehtäviä kokonaan uudella tavalla ( kaupunkiorganisaatiossa ja/ tai jollain muulla tavalla), 3. muut mahdolliset sopeuttamistoimenpiteet.

3. Liikuntatoiminta ja sen ylläpitäminen

Avustuksista, stipendeistä ja jakovuorojen perusteista on tehty kriteerit, joiden mukaan toimitaan. Kriteereitä tarkastetaan ja muutetaan todellisen tarpeen mukaan lautakunnassa.

Tiedotus- ja ohjaamiskanavana käytetään liikuntatoimen omaa internet-sivustoa ja kaupungin yhteisiä julkaisuja. Urheiluseurojen kanssa ylläpidetään virallista sähköpostiosoitteistoa, jonka kautta laitetaan ns. viralliset tiedotteet.

Taksoituksesta päättää hallintosäännön mukaisesti tekninen lautakunta. Hinnoittelussa on huomioitava liikuntastrategia ja sen näkökulmat painotuksista Mänttä-Vilppulan liikunnassa. Taksoitukset kaupungin tukemissa liikuntapaikoissa on sovittava aina yhteistyössä kaupungin kanssa. Ns. yhteistyö- ja tukisopimukset ovat ensisijaisesti nähtävä subventiorahana, jolla kaupunki turvaa kaupunkilaisten mahdollisuuden ao. liikuntaan/ liikuntapaikkaan kohtuullisinkustannuksin. Taksoituksessa on huomioitava kokonaan omana osionaan liikunta- ja vapaa-ajanviettopaikkojen yhteyteen järjestetty mahdollinen yritystoiminta, jolla liikunnan lisäksi on liiketaloudellinen perusta.

Puulaakit ja mestaruuskilpailut järjestetään virallisesti vain kapungin myöntämällä luvalla. Järjestäjätahona on aina jokin toimijataho, joka huolehtii käytännön tapahtuman pyörittämisestä. Kaupunki osallistuu tapahtumasta ilmoittamiseen netti-sivujen kautta ja mahdollisuuksien mukaan etukäteisjutulla paikallislehdessä. Kaupunki voi ottaa ilmoittautumiset vastaan lajeissa, joissa etukäteisilmoittautuminen on tarpeellista. Varsinaiseen operatiiviseen toimintaan kaupunki osallistuu kunnostamalla suorituspaikat - niissä kohteissa, joiden tapahtumat järjestetään kaupungin hallinnassa olevilla suorituspaikoilla.

4. Liikuntapaikat

4A. Sisäliikuntapaikat

Salien osalta nykyinen käytäntö on toimiva. Urheilutalon sali on pysyvästi liikuntatoimen hallinnassa, ja koulujen yhteydessä olevat salit ovat liikuntatoimen hallinnassa arkisin klo 17-22 ja viikonloput. Salien osalta on myös toteutettava strateginen pohdinta kunkin salin käyttötarkoituksesta.

Kuntosalijärjestelmänä on kunnallisen tason kuntosalit ja Mäntän keskustan alueella toimii yksityinen palveluntarjoaja. Kunnallisen kuntosalin etäisyys on kohtuullinen, kun se suhteutetaan varsin edullisiin hintoihin.

4B. Ulkoliikuntapaikat

Ulkoluistelualueet ylläpidetään Kolhossa, Pohjaslahdella, Vilppulassa ja Mäntässä asukasmäärän ja todellisen kysynnän mukaan. Hoitotyö on sopeutettava olemassa olevan henkilöstön määrään, joten kaupungin asukkaiden on tarvittaessa oltava valmiita kohtuullisiin siirtymiin.

Jäähallissa toimivin malli on yhteistyö yksityisen yhtiön kanssa. Kaupungin ylläpitämään jäähalliin ei ole talous- ja henkilöresursseilta mahdollisuuksia. Korvauksen maksaminen yksityiselle palveluntarjoajalle on kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto.

Latujen osalta tavoitteena on, että jokaisessa keskuksessa ( Kolho, Pohjaslahti, Vilppula, Mänttä) on olemassa valaistu latu ja siinä yhteydessä luistelumahdollisuus. Ns. retkilatujärjestelmä on hoidollisesti ja toiminnallisesti järkevintä keskittää Mäkelänvuoren alueeseen, joka osuu kolmion Kolho - Vilppula - Mänttä keskelle. Jämsän ja Runttimäen maastoliikuntakeskuksen kanssa tehdään yhteistyötä.

Resurssin riittävyyden vuoksi on valittava yksi valaistuista laduista, joka pyritään pääsääntöisesti avaamaan myös viikonloppuisin. Muut ladut avataan ns. normaalin työrytmin mukaan.

Jääladut ja retkiluistelurata keskitetään vkoille 8-10. Tämä ajankohta on ajan saatossa osoittautunut sellaiseksi ajaksi, jolloin talvi on yleensä parhaimmillaan ja koululaisten hiihtolomat osuvat myös yleensä tälle kohdalle.

Liikuntatoimi katsoo vuosittain ajankohdan, jolloin talviliikuntapaikkojen hoito kategorisesti tullaan lopettamaan. Tämä päivä on tärkeä sikälikin, että talvilomat pystytään pitämään aina lomakauden puitteissa.

Varustettu ajanmukainen urheilukenttä on Parkkivuoressa, johon keskitetään kaikki kilpailu- ja harjoittelutoiminta. Mäntänvuoren kenttä, Kolhon urheilukenttä ja Pohjaslahden kenttä muutetaan helposti hoidettaviksi kentiksi, joissa keskellä on nurmikenttä, juoksusuora ja hyppy- / heittopaikat ( näillä paikoilla turvataan koululiikunnan tarpeet).

Viralliset jalkapallokentät ja nappuloiden käyttämät korttelikentät ovat Mäntässä. Myös Parkkivuoren "alakenttää", Kolhon kenttää ja Pohjaslahden kenttää voidaan käyttää ns. harjoittelukäytössä. Keväällä tarvittavana kenttänä on Parkkivuoren kenttä, joka kuivaa suhteellisen hyvissä ajoin ja siihen saadaan täysimittainen jalkapallokenttä. Parkkivuoresta löytyvät myös kaikki tarvittavat fasiliteetit ( parkkialue, pukukopit ja katsomo).

Tenniskentät ovat tällä hetkellä Kolhossa ja Parkkivuoressa. Parkkivuoressa yksi kenttä ja maakatsomo tenniskenttien takana on muutettava pysäköintialueeksi - koska nykyinen pysäköintialue on sekä liian pieni että rakenteellisesti toimimaton. Mäntässä tenniskenttiä yllä pitää yksityinen palveluntarjoaja.

Korttelikentät tarkastellaan yhdessä leikkikenttäsuunnitelman kanssa. Samoin kiinteistökohtaiset kentät tarkastellaan aina kiinteistön yhteydessä ( esim. koulujen pihakentät).

4C. Uimarannat ja muut erityiskohteet

Uimarantoja on yksi virallinen kaikissa keskuksissa ( Kolho, Pohjaslahti, Vilppula/ Satama, Mänttä/ Rusinniemi). Nämä rannat varustetaan uimarantaohjeistojen mukaisilla välineistöillä ja rantojen vesi testataan terveysviranomaisten toimesta. Asukkaiden etäisyys virallisiin uimarantoihin on tällä järjestelmällä ja hoitoväellä järkevä. Kaupungin alueella on luonnollisesti myös paljon muitakin uimapaikkoja, mutta ne eivät ole ns. "virallisen uimarannan" -statuksella varustettuja.

Talviuintipaikkoja on toistaiseksi käytössä kaksi. Uudet terveysmääräykset ovat muuttaneet tilanteen siten, että alle 70 kävijän talviuintipaikkoja ei kannata perustaa. Talviuintipaikkojen osalta on myös syytä tarkastella mahdollisuutta pyörittää toimintaa yhteistyössä jonkun kolmannen osapuolen, esim. yhdistyksen, kanssa.

Reitistöissä ja niihin liittyvissä oheistoiminnoissa tehdään yhteistyötä naapurikuntien, kolmannen sektorin ja yritysmaailman kanssa. Tällä tarkoitetaan vesireittejä, moottorikelkkareittejä, ratsastusreittejä, liikunnallisa virkistysalueita ( esim. Mäntänvuori ja Elämänmäki), kuntoiluun tarkoitettuja lenkkipolkuja, sauvakävelypuistoa, ilmailureittejä oheistoimintoineen yms. luontomatkailussa nyt olevia ja tulevaisuudessa kehittyviä tomintoja.

Caravan-alue ja liikennepuisto eivät sinänsä ole liikunnan ydintoimintaa. Tässä yhteydessä onkin syytä selvittää mihin kaupungin organisaatioon paikat kuuluvat ja mikä on järkevin tapa niiden järjestämiseen.

Virkistyskalastusta kehitetään yhteistyössä viranomaisten ja Kuoreveden-Ruoveden kalastusalueen, kalastuskuntien ja kalastusseurojen kanssa. Kalastuksessa on huomioitava voimakkaammin myös kalastusmatkailu ja sen tarpeet.

5. Liikuntatoimen suunnitelmallisuus

Liikuntapaikkojen osalta on tehtävä peruskorjaus-, vuosikunnostus ja investointisuunnitelma. Tämä on nähtävä myös yhtenä tärkeänä osa-alueena kaupunkisuunnittelussa.

Kaupunkiorganisaation ulkopuolelta järjestettyjä toimintoja toimintakohteita on pyrittävä kunnallisella infrastruktuurilla ja päätöksenteolla vahvistamaan.

Muihin tarpeisiin ja uusiin tilanteisiin reagoidaan olemassa olevan tilanteen ja resurssin, sekä todellisen kysynnän ja tarpeen mukaan.